maanantai 9. marraskuuta 2015

Kadonnut Lokakuu

Mihin tää aika oikein katoaa! Koko Lokakuu meni jotenkin ihan usvassa. Liian nopeasti. Se vain katosi. Hoitovapaa vähenee. Enää parisen viikkoa jäljellä. Harmittaa, kun tämä kolme vuotta menikin näin nopeasti. Se on ollut kyllä ihanaa aikaa. Meidän "vauva" täyttää kohta kolme. Uskomatonta! Isovelikin on jo esikoulussa. Ens syksynä ekalle luokalle. Huimaa!

Töihin meno itsestään tuntuu ihan mukavalta. Näkee taas huippu tyyppejä ja pääsen tekemään aikuisten oikeasti töitä ja istumaan kaikessa rauhassa kahvilla tai lounaalla. Myös jatkuvaan rahapulaan tulee pientä helpotusta.

Kyllä hieman hirvittää työ päivien pituus, lasten vähäinen näkeminen, kiireiset ja aikaiset aamut ja se etten aurinkoa enää pitkään aikaan tule näkemään. Kyllä tästä selvitään, mutta se ei  tule olemaan helppoa tai kivaa. Elämä on yhtä menemistä ja kiirettä. Jatkuvaa huonoa omaatunto kodin ja työn välillä ja hirveä ikävä lapsia.

 Joudun heräämään ennen kuutta, eikä siinä mitään, jos ei olisi kiire. Myös lapset joutuu heräämään kuuden tienoilla ja viimeistään 6.30 pitääkin lähteä tukkaputkellä kohti hoitopaikkaa, jonne on noin 8km ja sieltä tukkatanassa töihin, jonne yli 20km. Kotona olen vasta joskus viiden jälkeen. lähempänä puol kuusi. Eihän siinä sitten ehdi kun laittaa ruokaa lapsille, hetken levähtää, leikkiä ja sitten onkin seiskan aikaan jo iltapesujen ja iltapalojen vuoro. Onneksi viikonloppuna saan sitten taas nauttia olosta ja olla lapsien kanssa.

Nyt yritän nauttia näistä viimeisistä päivistä kotona! Ihanaa marraskuuta!


2 kommenttia:

  1. Tsemppiä sinulle työn alkuun. Ei varmasti tule olemaan alku helppoa kun kaikki muuttuu. Lapset reagoivat ja työpäivät ovat pitkiä.. tosiaan oikein paljo voimia uuden aloittamiseen. Kyllä se siitä sitten ajan kanssa <3

    VastaaPoista