Kummipojan rippijuhlat

Siskoni poika pääsi sunnuntaina ripille. Oli kunnia päästä siunaamaan poika konfirmaatiossa. Aika herkkä tilaisuus oli ja silmät meinasivat väkisinkin kostua. Juurihan hän oli sylissäni, niin pieni ja hauras, niin suloinen. Nyt niin pitkä, komea nuori mies hänestä kasvanut. Juhlat olivat pienet ja mukavat. Ihanat ja tärkeimmät ihmiset ympärillä. Sääkin suosi juhlijoita. Tein juhliin tavallisen ja gluteenittoman voileipäkakun. Siskoni oli tehnyt kaksi täytekakkua, joista toinen oli gluteeniton.

Kirkossa meni muistaakseni noin 1,5 tuntia. Ainakin ensimmäinen puolituntia meni ihan hyvin, koska kirkosta sai lapsille ylläripussit lainaan. TOSI mahtava idea!! Niitä pojat jaksoivat tutkia jonkin aikaa. Lisäksi pienemmällä pojalla oli oma kassi mukana, jossa hämähäkki ja muita ukkeleitaan. Mieheni meni sitten lopulta ulkona käymään lasten kanssa. Olihan tilaisuus aika pitkä, eikä puhekkaan takapenkkiin asti kovin hyvin kuulunut. Tilaisuuden jälkeen pihalla annoimme ruusuja rippipojalle ja halasimme ja onnittelimme. Sen jälkeen lähdimme siskoni kotiin juhlimaan.

Ihana, ihana päivä!